1820-luvun lopulla Helsingissä tarvittiin kipeästi edustavaa ja tyylikästä juhlatilaa. Raatihuone oli käynyt auttamattoman pieneksi ja kysyntää oli. 29.11.1827 pidetyssä Helsingin maistraatin kokouksessa kiinnitettiin huomiota kelvollisen hotelli- ja ravintolaelinkeinon harjoittajan puuttumiseen ja päätettiin perustaa hotelli Seurahuone. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitteleman hotellin avajaisia juhlittiin joulukuun 8. päivänä 1833.

Avaamisestaan lähtien Hotelli Seurahuone on ollut yksi Suomen legendaarisimmista ruokailu-, majoitus- ja juhlapaikoista. Lähes kaikki tärkeä, hauska, uusi tai muistettava mitä Suomessa aikoinaan tapahtui, tapahtui juuri Seurahuoneella. Helsingin Yliopiston 200-vuotisjuhlat heinäkuussa 1840 kestivät viisi päivää ja Seurahuoneella järjestettiin myös Suomen ensimmäiset oopperaesitykset (1852), populäärikonsertit (1882), varieteet (1892) sekä elokuvanäytökset (1896).

Vuosina 1911–1912 vanhaksi käyneelle Hotelli Seurahuoneelle etsittiin kiivaasti uutta paikkaa. Apuun tuli hotellin johtajana toimineen Wilhelm Noschiksen ystävä, vakuutusyhtiö Kalevan johtaja Uno Kurtén ja uudelle Hotelli Seurahuoneelle varattiin tilat Kaivokadun ja Heikinkadun kulmaan rakennettavasta, Armas Lindgrenin piirtämästa Kalevan palatsista. Vuonna 1914 avattu uusi Hotelli Seurahuone oli palveluidensa ja puitteidensa puolesta aikakautensa ihme. Jokaisessa huoneessa oli mm. puhelin, lämmin vesi ja keskuslämmitys. Hotelli lunasti paikkansa tapahtumien keskipisteenä myös uudessa sijainnissaan.  

Ensimmäisen maailmansodan aikana Hotelli Seurahuone muuttui emigranttien ja poliittisten pakolaisten piilopaikaksi. Ensimmäinen maailmansota, kansalaissota ja kieltolaki asettivat hotelli- ja ravintolatoiminnalle omat haasteensa. Wilhelm Noschis mm. siirsi Seurahuoneen osakkeet vaimonsa Anna Noschiksen nimiin. Näin Seurahuoneesta tuli ruotsalaista omaisuutta, mikä helpotti hotellin toimintaa ja Venäjältä tulleiden pakolaisten elämää.

Kieltolain loppuaikana 1920-luvun lopulla Seurahuoneellakin saattoi jo nauttia miltei kaikkia alkoholijuomia. Hotellissa tehtiin myös monia merkittäviä päätöksiä toisen maailmansodan aikaan. Henkilökunta palveli asiakkaita antaumuksella ja Seurahuoneen keittiön maine kiiri. Tutuiksi tulivat niin maan poliittinen johto, suurten yritysten päättäjät, ulkomaiset tähtivieraat kuin kotimaiset eturivin taiteilijatkin.

1970-luvun alussa kaupungin parhaalla liikepaikalla sijaitsevan Seurahuoneen vuokraa nostettiin ja tilalle suunniteltiin supermarkettia. Yli 80-vuotias Anna Noschis joutuu luopumaan 70 vuotta sukunsa hallinnassa olleesta hotellista. Uhkaava tilanne kuitenkin raukesi, kun Kaleva lopulta vuokrasi hotellin Vuoristo-yhtiöille.

Vuonna 1973 hotelli siirtyi Elannolle ja vuonna 1996 Elannon ja Restel Oy:n yhteistyön myötä edelleen Restel Oy:n hallinnan alle. Vuonna 2004 hotelli siirtyy kokonaan Restel Oy:n operoitavaksi ja talvella 2006 tehdyn kokonaisvaltaisen remontin jälkeen Hotelli Seurahuone avautui 18.4.2006 historialliseen arvoonsa uudistettuna.

Nykyään Hotelli Seurahuone Helsinki on korkeatasoinen ja tyylikäs liikemieshotelli aivan Helsingin ydinkeskustassa. Historiallisesti yli 180-vuotias Seurahuone on yksi Suomen perinteikkäimmistä hotelleista ja kansainvälisestikin luksustasoa. Lämminhenkinen hotelli on yhdistelmä vanhan ajan hienostunutta henkeä ja tyyliä sekä modernia ja tasokasta palvelua. Yksilöllisten huoneiden lisäksi laadukas tunnelma jatkuu talon ravintolassa, baarissa ja Juhlakerroksessa.

Kuvat: Helsingin Kaupunginmuseo, tuntematon valokuvaaja (kuva 1), Daniel Nyblin (kuvat 2 ja 3)